Miten valmistauduin soveltuvuuskokeisiin?

Soveltuvuuskokeet ovat mielestäni kaikkein jännittävin vaihe hakiessa opettajankoulutukseen. Tuntuu siltä, että jotenkin pitäisi valmistautua, mutta toisaalta, millainen valmistautuminen voi olla hyödyllistä? Vastassa on varmasti yllätyksiä, ja on tarkoituskin, ettei hakija voi olla koetilanteessa valmistautunut kaikkeen. Lisäksi jännittää soveltuvuuskokeen tulos. Itsensä osaa tietysti kuvitella opettajana ja itse oman motivaationsa ja soveltuvuuden tietää ja tuntee. Mutta mitä jos sama ei välitykään ulkopuolisille?

Ennen omia soveltuvuuskokeitani etsin netistä ja kyselin tutuilta, millainen heidän kokemuksensa soveltuvuuskokeista oli ollut, mitä tehtäviä tai kysymyksiä se oli sisältänyt. Koin itse hyödylliseksi kuulla muiden kokemuksista ja valmistautua sen avulla. Kirjoitin vihkoon kysymyksiä, joita haastatteluissa voisi tulla vastaan, ja … Lue koko kirjoitus

Opeopiskelija ihmettelemässä koulun muuttumista

Minulle yksi suurimpia yllätyksiä opettajankoulutuksen aikana on ollut se, kuinka paljon nykykoulu eroaa siitä peruskoulusta, jonka itse kävin. Opetussuunnitelma on vaihtunut ja oppimiskäsitykset ja koulun työskentelytavat muuttuneet, mikä on oikeastaan luonnollista, koska maailmakin muuttuu. Koulutuksessa on mielestäni käsitelty todella kattavasti opettajan työn tulevaisuuden haasteita ja muutoksia.

Itse totuin peruskoulussa siihen, että eri oppiaineita opiskeltiin eri tunneilla, lähes kaikissa aineissa käytettiin oppikirjoja ja tietokoneita käytettiin vain atk-luokassa. Nyt parin ensimmäisen yliopistovuoden aikana olen kuullut ja havainnut, että tietoteknisiä laitteita käytetään koulussa ahkerasti moneen erilaiseen toimintaan yhdistettynä. Sen sijaan valmiisiin oppikirjoihin suhtaudutaan hieman kriittisesti, niistä valitaan parhaat tehtävät mutta ei enää täytetä … Lue koko kirjoitus

Miten olen kehittynyt opintojen aikana?

Oman kehittymisen arviointi on tärkeä taito. Sitä pyritään opettamaan peruskoulussa yhä nuoremmille oppilaille. Itse olen tänä keväänä päässyt pohtimaan omaa kehitystäni siitä syystä, että luokanopettaja-sivuaineeni alkaa olla valmis kokonaisuus ja nyt minun pitäisi koostaa ajatukseni kehittymisestäni sivuaineopintojen aikana. Tärkeää on pohtia sekä onnistumisia että kehityskohteita, sillä suoritetuista opinnoista huolimatta ei tietenkään koskaan ole täysin valmis, vaan kehitys jatkuu työelämässä.

Kulunut vuosi on ollut opiskelun suhteen todella antoisa, sillä erityispedagogiikan aineopinnoissa oppimisen tukemiseen on päässyt perehtymään melko syvällisesti ja sivuaineessa eli luokanopeopinnoissa on nyt kaikkien opetettavien aineiden didaktiikka käsitelty. Tänä lukuvuonna olen tutustunut opetussuunnitelmaan entistä paremmin, oppinut tuntemaan opettajan työtä ohjaavia … Lue koko kirjoitus

Luku- ja muistiinpanotekniikoita kertaukseen

Näin luku-urakan lopun häämöttäessä on hyvä alkaa kertaamaan oppimaansa. Jokaisella on oma tyylinsä opiskella, kertaamista varten voi olla yllättävän hyödyllistä kokeilla erilaisia luku- ja muistiinpanotekniikoita. Esimerkiksi perinteisten muistiinpanojen lisäksi kuunteleminen, ääneen selittäminen, muille opettaminen sekä värien ja kuvien käyttö voivat olla hyödyllisiä tapoja kerrata oppimaansa.

Tunnin tai puolen tunnin bussimatkatkin voi käyttää hyödyksi esimerkiksi kuuntelemalla valmennuskurssin kotivideoita. Myös omaa ääntään voi nauhoittaa Vakavaa lukiessa ja kuunnella sitä myöhemmin työmatkoilla. Näppärät ja siistit muistiinpanot, kuten yhden sivun cheat-sheetit ovat myös käteviä kertaamista varten. Muita esimerkkejä kertaukseen:

  • Post-it laput ympäri taloa
  • Mind-mapit & Aikajanat
  • Muistilaput (käsite tai kysymys & toisella puolella
Lue koko kirjoitus

Fiiliksiä vuoden 2018 Vakava-aineistosta osa 2

Maanantaina kirjoittelin fiiliksiä, joita aineiston kahden ensimmäisen artikkelin lukeminen herätti. Vaikka kulunut viikko on ollut kiireinen, sisältänyt luentoja, muita opiskelutapaamisia ja kouluvierailuja, niin silti uteliaisuus vei lueskelemaan jälleen aineistosta, mitä muuta tämän vuoden hakijat pänttäävät.

Fiilikset aineiston 3. artikkelista

Airion ja Niemelän artikkeli Perhetaustan yhteys aikuisiän köyhyyteen Suomessa 1995–2005 olikin mielenkiintoinen. Kiva, että määrällistäkin tutkimusta on Vakavassa mukana. Itse suoritan tällä hetkellä määrällisten menetelmien kurssia, ja siellä on  huomattu, kuinka hyödyllistä oli opetella tilastomatikan termejä jo pääsykoetta varten. Nyt olisi ihan hukassa ilman niitä pohjatietoja, jotka muodostui Vakavan artikkeleita lukiessa. Samat käsitteet tulee ymmärtää kaikessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa kuitenkin samalla tavalla, … Lue koko kirjoitus